Muovia maidosta

Vai­keus­taso: Vaa­tii kes­kit­ty­mis­tä. Kes­to: 60 min. Eri­tyis­tä huo­mi­oi­ta­vaa: Elin­tar­vi­ke­väri voi vär­jä­tä pin­to­ja tai vaat­tei­ta. Va­rot­ta­va keit­to­le­vyä ja etik­kaa (opet­ta­ja kä­sit­te­lee).

Tar­vik­keet. Klik­kaa ku­vaa suu­ren­taak­se­si!

Työohje:

1. Ku­kin lap­si tait­te­lee it­sel­leen kak­sin­ker­tai­sen ta­lous­pa­pe­rin val­miik­si pöy­däl­le.
2. Mi­ta­taan mai­to kat­ti­laan. Jos ha­lu­taan val­mis­taa vä­ril­lis­tä muo­via, kat­ti­laan voi li­sä­tä elin­tar­vi­ke­vä­riä.
3. Mai­to läm­mi­te­tään va­ro­vas­ti 50°C:een. Kun mai­to on läm­min­tä, nos­te­taan kat­ti­la le­vyl­tä.
4. Opet­ta­ja kaa­taa mai­don se­kaan eti­kan sa­mal­la, kun lap­set se­koit­ta­vat mai­toa lu­si­kal­la. Mitä huo­maat ta­pah­tu­van? Mik­si näin käy? Mil­loin mai­dol­le ta­pah­tuu it­ses­tään sa­man­tyyp­pi­nen re­ak­tio?
5. Nos­te­taan lu­sik­kaan tart­tu­nut muo­vi pa­pe­rin pääl­le.
6. Muo­toil­laan muo­vis­ta ku­vi­oi­ta kä­sin tai esim. muo­vai­lu­vaha­muo­teil­la.
7. Ku­vi­ot jä­te­tään kui­vu­maan muu­ta­mak­si päi­väk­si, kun­nes ne ovat kun­nol­la ko­vet­tu­neet.
8. Olet­te val­mis­ta­neet nyt kaseiinimuovia. Muo­vi­ku­vi­ot voi an­taa ko­tiin vie­mi­sik­si.

Lopputyöt:

Mai­don he­ran voi kaa­taa vie­mä­riin.

Kemia työn takana:

Muo­vit ovat po­ly­mee­re­jä. Po­ly­mee­rit ovat pit­kä­ket­jui­sia mo­le­kyy­le­jä, jois­sa sama ra­ken­ne­osa tois­tuu lu­kui­sia ker­to­ja. Yksi muo­vi­mo­le­kyy­li on ra­ken­tu­nut 1000-100000 yhteenliittyneestä pie­nem­mäs­tä ra­ken­ne­o­sas­ta eli monomeeristä. Po­ly­mee­rit voi­daan ja­kaa luon­non po­ly­mee­rei­hin sekä syn­teet­ti­siin po­ly­mee­rei­hin. Luon­non po­ly­mee­reis­tä esi­merk­ki­nä ovat pe­ru­nan tärk­ke­lys ja DNA. Syn­teet­ti­siin po­ly­mee­rei­hin voi­daan lu­kea lu­kuis­ten mui­den jou­kos­ta esi­mer­kik­si polyeteeni, joka on maa­il­man käy­te­tyin syn­teet­ti­nen po­ly­mee­ri. Polyeteeniä käy­te­tään mm. muo­vi­pus­seis­sa (mer­kin­tä PE).

Työs­sä val­mis­tet­tu kaseiinimuovi koos­tuu mai­don kaseiinista, joka on pro­te­ii­ni eli val­ku­ais­aine. Ku­ten ka­nan­mu­nan pro­te­ii­nit de­na­tu­roi­tu­vat kei­tet­tä­es­sä, mai­don kaseiini de­na­tu­roi­tuu etik­ka­ha­pon ja läm­mön vai­ku­tuk­ses­ta ku­mi­mai­sek­si kiin­te­äk­si ai­neek­si, joka ko­vet­tuu kaseiinimuoviksi kui­vu­es­saan. Kun pro­te­ii­ni de­na­tu­roi­tuu, sen ra­ken­ne ha­jo­aa ja pro­te­ii­ni me­net­tää bi­o­lo­gi­sen ak­tii­vi­suu­ten­sa. Mai­to saat­taa ha­pan­tua myös it­ses­tään esim. mai­to­pur­kin unoh­tu­es­sa pöy­däl­le, jol­loin sil­le ta­pah­tuu sama re­ak­tio, kuin täs­sä työs­sä ha­vait­tiin.